Mahdolliset meriitit tähän

Kuvista kiitos Anette N.

Luonnekuvaus

Killan Voimariini on sellainen varsa mitä olen haaveillut pienestä pitäen. Tämä neiti putkahti maailmaan sunnuntaina 8.11.2009 klo 15.00, kuin tilauksesta. Olimme pitkään tamman omistajan Ceryn kanssa odottaneet ja odottaneet milloin itse h-hetki tapahtuisi. Kuitenkin pitkä odottaminen kannatti ja kaunis piirtopäinen tamma kahdella sukalla pujahti maailmaan.

Luonteeltaan Voimariini on kiltti sekä hyvin ihmisystävällinen neitokainen. Se usein tallissa tykkää katsella korvat hörössä päivän tapahtumia, taikka tarhassa seurustella muiden hevosystävien kanssa. Joskus jopa niinkin ahkerasti että toiset hevoset ahdistuvat sen ystävällisyydestä ja lähentelystä niinkin paljon että ne ajavat sen pois. Hoitotoimenpiteet sujuvat Voimariinin kanssa kuin rasvattu, neiti seisoo kiltisti paikoillaan ja seuraa herkeämättä hoitajan puuhasteluja, samalla myöskin hieman uteliaasti kärkkyen. Ainoa asia mikä saa neidin hieman happamaksi hetkellisesti on satulavyön kiristäminen. Se narskuttelee hampaitaan oikein kuuluvasti ja nostaa päätä ilmaan.
Taluttaessa neiti kulkee mielellään vierelläsi ja katselee korvat hörössä vastaantulevia asioita. Joskus tuulisella ilmalla neiti saattaa olla hieman reippaampi, sillä se ei pidä juurikaan kovasta tuulesta taikka vesisateesta. Siksi myös talvella taikka vesisateella tammalla tulee olla sen verran hyvä loimitus jotta se voisi nauttia edes hieman ulkoilemisesta tarhassa.

Kun on puhe ratsastamisesta tai työskentelystä, oli se sitten maasta käsin, selästä taikka kärryjen vetämisestä kiinni, niin neiti on aina hyväntuulisena lähdössä töihin. Kun nouset selkään, se kannattaa tehdä melko nopeasti ilman että jäät roikkumaan pidemmäksi aikaa, sillä neiti on aktiivinen ikiliikkuja. Heti kun olet ponnistamassa ylös, tietää se että nyt on aika lähteä töihin sen enempää vitkastelematta ja se saattaakin ottaa muutaman askeleen eteenpäin siinä toivossa että annat sille luvan liikkumiseen.
Työskentely Voimariinin kanssa on suht helppoa. Kun pysyt rentona ja istut persuksellasi tukevasti satulassa, yhteistyön sujuvuus on taattua. Tamma on luonteeltaan rento sekä rehellinen työskentelijä joka samalla osaa olla myös tarpeen tullen hyvinkin nöyrä ratsastettava. Tammaa ei tarvitse erikseen pyytää eteenpäin kulkemaan, mutta tilaisuuden tullen se varmastikkin kulkee hitaammin jos se huomaa että ratsastaja vain istuu selässä.
Yleispainoitteiseksi tamma on ehkä enemmän loppupeleissä kouluhevonen, etenkin liikkeittensä osalta. Se on perinyt erinomaiset liikkeet emältään Linjan Killalta, mutta isältään Samoilijalta rautaiset hermot maastoilemiseen, joka on myös mielenkiintoista puuhaa neidin kanssa.
Killan Voimariinilla on myös erinomaiset lahjat valjakkohevosena ja se tykkää vaihtelun vuoksi myöskin vetää kärryjä. Kuitenkaan parivaljakko neidin kanssa ei onnistuisi, sillä se saattaisi unohtaa kokonaan työskentelyn kun kaveri olisi vieressä nyhjäämässä.

Sukutaulu

Samoilija VIR MVA Ch,SLA-I*,KTK-III,KRJ-II,YLA2	Saamaton	Talviyön Siunattu
		Kaunottaren
	Kuun Liljankukka	Kuun Toiveuni
		Kuun Kaunokki
Linjan Killa VIR MVA Ch,KTK-II,KRJ-II,ERJ-II	Iso-Karhu	Karjalan-Ken
		Sievä Katariina
	Laasen Lissu	K.K. Vehke
		Laasen Eva

- SAMOILIJA on miseryn hieno monesti palkittu suomenpienhevos ori. Mitä oriin palkintoihin tulee, on se palkittu niin ulkomuodollisesti (VIR MVA Ch) kuin myös useassa eri arvostelukilpailuissa yms. (SLA-I*,YLA2,KRJ-II,KTK-III). Ori on punarautias väritykseltään ja painoitukseltaan kouluhevonen, joka kuitenkin on kilpaillut myös hyvin menestyen valjakossakin. Samoilijalla on jälkeläisiä VRLn tietojen mukaisesti 12kpl joista viimeisin tämän kirjoituksen aikaan on oma tammani Killan Voimariini. Parhaiten menestynyt jälkeläinen Samoilijalla on Moon Ärräpää jonka sivut kuitenkin ovat kummasti kadonneet.

- SAAMATON oli vanhempana komea voikko ori jolta säkäkorkeutta löytyi 152cm, eli lähes pienhevonen oli kyseessä. Saamaton sai nimensä jo varsana, sillä se oli heikompi kuin muut ikäisensä ja oriin omistaja miettikin monesti sen ruunaamista, mutta onneksi niin ei käynyt. Myöhemmällä iällä ja sen varttuessa, siitä kasvoikin oikein komea yksilö jolla kilpailtiin kouluratsastuksessa Va B-tasolla hyvin sijoittuen. Ori jättikin useita jälkeläisiä (15kpl) joista lähes kaikki kilpailivat kouluratsastuksen parissa. Ikävä kyllä ori ehti kuolla jo 19-vuotiaana.

- TALVIYÖN SIUNATTU oli pieni suomenpienhevos ori. Säkäkorkeutta 149cm. Se syntyi 24.12 kylmänä ja pimeänä yönä. Silloin se oli hyvin heikko ja kömpelö eikä oriin omistajat uskoneet sen selviävän kylmästä yöstä. Mutta toisin kävi, oriista varttui sisukas He A-tasoinen kouluratsu joka menestyikin hyvin myös ulkomailla. (Ruotsissa muutama kansainvälinen startti) Kuitenkin jalostusoriina Talviyön Siunattu ei loistanut, vaikkakin useampi tamma vieraili sen luona. Oriilla on vain yksi jälkeläinen, Saamaton.

- KAUNOTTAREN, tämä kimo tamma joka kilpaili kenttäratsastuksessa, oli hieman äkäinen mutta silti mielettömän hyvä ratsastettava, kuoli hyvin traagisessa onnettomuudessa itse kilpailutilanteessa. Tammalla kilpailtiin vaativalla tasolla kenttäratsastuksessa ja se jätti kolme hyvää varsaa jälkeensä.

- KUUN LILJANKUKKA oli kiltti mutta itsepäinen suomenhevostamma. Se kantakirjattiin nuoruudessaan toisella palkinnolla ja sillä kilpailtiin ahkerasti Va B-tasolla kouluratsastuksessa, kunnes se lopetti kilpauransa ja siirtyi siitokseen. Tamma eli pitkän sekä vaihderikkaan elämänsä vain yhdellä omistajalla, eli hänen kasvattajallaan kunnes vanhuuden vaivat 28-vuotiaana veivät voiton. Jälkeläisiä tamma sai 10 kappaletta joista useampi harrastehevosia sekä kouluratsuja. Väritykseltään Kuun Liljankukka oli vaaleanrautias ja säkäkorkeutta hänellä oli 158cm.

- KUUN TOIVEUNI oli Lehtolaisen Kuu-tallin kantasiitos ori. Se oli luonteeltaan hyvin järeä sekä haastava tapaus, mutta kuitenkin siitoshevosena niin arvostettu että sitä käytettiin jalostukseen useammille tammoille. Oriilla kilpailtiin menestyen kouluratsastuksessa ja itseasiassa sen viimeset startin vedettiinkin vielä 20-vuotis syntymäpäivillään, kunnes se jäi eläkkeelle. Toiveuni oli suuri suomenhevonen ja sillä oli säkäkorkeutta peräti 163cm.

- KUUN KAUNOKKI oli samaisen Kuu-tallin oma kasvattitamma, myöskin temperamentikas sekä periksiantamaton luonne. Tammalla kilpailtiin kouluratsastuksen parissa, lähinna He A-luokissa ja se jätti 12 kpl jälkeläisiä. Säkäkorkeudeltaan Kaunokki oli 156cm ja väriltään rautias. Se eli harvinaisen pitkäikäiseksi, 30-vuotiaaksi. Mahtoikohan syynä olla neljän vuoden luppoloma erään perheen lemmikkinä?

- LINJAN KILLA on ystäväni Ceryn hieno suomenhevostamma. Luonteeltaan hieman junttimainen ja blondi. Killalla kilpaillaan yleispainoitteisesti, lähinnä kouluratsastuksessa Va B-tasolla ja esteratsastuksessa 100cm luokissa. Kuitenkin omistajan innostuksen myötä sillä myös on alettu kilpailemaan valjakkoa toistaiseksi noviisiluokissa ja se onkin osoittautunut hyväksi uudeksi lajiksi. Linjan Killa on palkittu VIR MVA Ch-arvonimellä sekä useilla muilla palkinnoilla (KTK-II,KRJ-II,ERJ-II) joten tämä tamma ei jää millään tavalla muiden hevosten varjoon. Jälkeläisiä Killalla on 8kpl ja parhaiten menestynyt heistä on tamma Vilma-Killa ((vir mva ch) SER-V, KTK-II, III-palkinto)

- ISO-KARHU on tunnettu kouluratsastuskilpailuista mutta ihan alkujaan siitä piti tulla estehevonen. Kuitenkin onni ei ollut pelissä ja ori loukkasi jalkansa niin että sitä ei voinut enään sen jälkeen hypyttää. Väriltään ori oli punarautias ja säkäkorkeudeltaan 162cm. Ori kantakirjattiin menestyen ykköspalkinnolla jonka jälkeen se siirtyi kokoaikaisesti jalostukseen. Jälkeläisiä sillä on useampi ja ne kilpailevat tasaisesti koulu sekä esteratsastuksessa.

- KARJALAN KEN oli väritykseltään ruunikko ja sillä kilpailtiin esteratsastuksessa vaihtelevalla menestyksellä. Se siirtyi hyvin varhain myöskin jalostukseen, suurinpiirtein 10-vuoden ikäisenä ja se jättikin jälkeensä hyviä sekä monipuolisia kilpahevosia. Ori ehti vaikuttaa jalostuksessa reilut kaksi vuotta kunnes se jouduttiin lopettamaan pitkään jatkuneiden selkävaivojen vuoksi.

- SIEVÄ KATARIINA oli nimensä mukaisesti hyvin kaunis tamma joka palkittiin kantakirjatilaisuudessa III-palkinnolla. Tamma oli tuolloin hieman tukevassa kunnossa, mikä saattoi hieman laskea tamman pisteitä. Väritykseltään Katariina oli punarautias läsipää ja säkäkorkeutta 161cm. Sievä Katariinalla kilpailtiin harvemmin sillä se oli lähinnä harrastehevosena toimiva. Koska tammalla ei juurikaan mitään tehty ei sillä myöskään jalostusarvoa ollut, joten omistaja teetti sillä vain yhden varsan sen elinaikanaan.

- LASSEN LISSU oli koulupainoitteinen vaaleanpunarautias, 160cm suomenhevostamma jolla kilpailtiin ahkerasti kouluratsastuksessa vaativalla tasolla. Tammalla oli erinomaiset liikkeet kouluhevoseksi ja se olikin omassa elementissään aina radalla. Se kantakirjattiin onnistuneesti ensimmäiselle palkinnolle ja sillä on pari hyvää koulupainoitteista jälkeläistä, joista yksi on myös ulkomuodollisesti pärjännyt erinomaisesti.

- K.K. VEHKE tämä hassun kuuloinen sekä näköinen ori oli monien esteratojen konkari. Sen suoritusta moni ihaili esteradalla ja sen nopeat refleksit tekivät siitä voittajan hyvin useasti. Ikävä kyllä jalostuksessa ori ei ehtinyt kauan vaikuttaa, sillä se kuoli äkillisesti puhkurin aiheuttamiin jälkiseurauksiin.

- LAASEN EVA oli työhevostyyppinen ratsuhevostamma jolla kuitenkin kynnettiin peltoa jokaikinen kesä. Se oli harrastushevosena mitä mainioin ja vaikkakin kyseessä olikin pienhevonen oli se todella vahva. Se oli kyläläisten lapsien suosikkiratsu ja sen kanssa pystyi lähtemään metsäretkelle vaikka ilman satulaa. Tamma ei kuitenkaan koskaan kilpaillut ratsastuskilpailuissa sillä omistajalla ei ollut varaa sellaiseen. Evalla teetettiin muutama jälkeläinen jotka menestyivät emäänsä paremmin maailmalla.